Sori tää blogihiljaisuus, mutta ko ei olla Ränen kanssa oltu samoilla mestoilla nii ei oikeen ollu mitään päiviteltävää.. Mutta ny vihdoin tiemme kohtasivat Serenassa. Jälleennäkeminen oli niiiiiin ihana <3
Tässä pieni tervehys, laita äänet kovalle että kuuluu:
- Santeri
Ps. Serenassa on törkeen hyvä parkki!!!
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Expo 2010
Huh, ne on vaan kerran vuodessa ja se on vissii hyvä se. Ite pietin vähä matalampaa roffiilia ku esimerkiksi viime vuonna. Kävin messuilla ja juhlissa vaan lauantaina, mutta siinä oli aika kompaktissa paketissa se normi kolme päivää.
Veeran kanssa spotattiin Hunksit:
Kuva vähä heilahti, ku piti tietenki tanssii ja kiljuu mukana...
Löysin myös Ränen, kuumimman muijan expoilta.
Räne fanittaa AJ:ta Jätkän reissuista voi muute lukee täältä
Meikäläinen hengaili sit lähinnä liiton ständillä.
Illalla oli vuorossa tiikeri-paari. Siellä oli jos jonkin sortin tallaajaa. Jopa BB:stä tuttu Mariakin bongattiin, täällä on naikkosen blogi, mutta on ollu vissii BB:n jälkee nii kiireitä, että ei oo ehtiny päivittää.. Tiikerissä oli hyvät tanssit.
Sanna löysi tanssiparin...
Sanna anto meikänki tanssii sen kanssa...
Löyty sieltä tanssilattialta kohtis hottis mirkkujaki... Kuka arvaa mikä biisi on kyseessä?
Ei mitään lisättävää..
- Santeri
Veeran kanssa spotattiin Hunksit:
Kuva vähä heilahti, ku piti tietenki tanssii ja kiljuu mukana...
Löysin myös Ränen, kuumimman muijan expoilta.
Räne fanittaa AJ:ta Jätkän reissuista voi muute lukee täältä
Meikäläinen hengaili sit lähinnä liiton ständillä.
Illalla oli vuorossa tiikeri-paari. Siellä oli jos jonkin sortin tallaajaa. Jopa BB:stä tuttu Mariakin bongattiin, täällä on naikkosen blogi, mutta on ollu vissii BB:n jälkee nii kiireitä, että ei oo ehtiny päivittää.. Tiikerissä oli hyvät tanssit.
Sanna löysi tanssiparin...
Sanna anto meikänki tanssii sen kanssa...
Löyty sieltä tanssilattialta kohtis hottis mirkkujaki... Kuka arvaa mikä biisi on kyseessä?
Ei mitään lisättävää..
- Santeri
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Kisakireyttä
Jännäkakka meinas taas olla housussa ko oli kyseessä KILPAILUT!! Sen bibin ku pukee päälle nii alkaa samantien jalat tärrää ja syän tykyttää. Siellä oli taas Kiinan monnia tiimiasuissaan pistämässä isompaa settiä ko pojat ja ei nuo euromuijjaatkaa huonoja ole. Meijän hiitissä oli mun ja Ennin lisäksi vaa yks semmonen, joka ei ollu euro cupissa top 10, eli siitä lähettii altavastaajina kyykyttää muita. Ekan ranin ländäsin ja tokalla muka sitte "pistin pahemmaksi" ja eihän sitte siinä lähteny. Pisteitä heru 12,7 ja sillä irtos hiitin 9. sija. Molempien hiittien kaks parasta meni suoraa finaaliin ja sitte sijat 3.-5. menevät huomisiin semeihin.
Päivän asu
Helpotusta jännäkakalle tarjoaa toitoi
Paippi oli tikissä niinkö isonmaailman meninkiin kuuluuki
Enni kisan jälkeisissä tunnelmissa
Sitte ku kisat oli ohi nii hinutettiin hyndiä ja jibbailtiin menemään. Ihan mukava laskupäivä. Kämpille ku pääsi nii ihan lopussa ja jäseniä kolotti. Ei se auttanu ku mennä penthousen pojille keittää kahavit.
Saas-Feen kylä gondoolista katsottuna
Huomenna vielä mäkkeen. Hyndiä hyppimään ja kannustamaan Suomen pojat voittoon. Anttihan meni tatsilla suoraa finaaliin ja I-E ja Kumpulainen sitte semien kautta huomenna. Lue täältä vähä median mietteitä. Perjantaina sitte lähetään kattelemaan Suomeen niitä "moro mitä jätkä" -messuja...
- Santeri
Päivän asu
Helpotusta jännäkakalle tarjoaa toitoi
Paippi oli tikissä niinkö isonmaailman meninkiin kuuluuki
Enni kisan jälkeisissä tunnelmissa
Sitte ku kisat oli ohi nii hinutettiin hyndiä ja jibbailtiin menemään. Ihan mukava laskupäivä. Kämpille ku pääsi nii ihan lopussa ja jäseniä kolotti. Ei se auttanu ku mennä penthousen pojille keittää kahavit.
Saas-Feen kylä gondoolista katsottuna
Huomenna vielä mäkkeen. Hyndiä hyppimään ja kannustamaan Suomen pojat voittoon. Anttihan meni tatsilla suoraa finaaliin ja I-E ja Kumpulainen sitte semien kautta huomenna. Lue täältä vähä median mietteitä. Perjantaina sitte lähetään kattelemaan Suomeen niitä "moro mitä jätkä" -messuja...
- Santeri
tiistai 2. marraskuuta 2010
Puuteria ja paippia
Tänään päästiin sitte maisteleman sitä herkkua miksi ollaan kaks päivää kyhjötetty täällä kämpillä, nimittäin putikkaa. Tuo Saas-Feen jäätikkö on täynnä railoja, joten siellä pitää olla tosi tarkkana, että ei lähe omille reiteille seikkailemaan. Pelkästään viime viikolla oli ainaki kaks tyyppiä tippunu railoon. Meikäläistä ei ihan hirveesti kiinnostanu nuo railohommat, oishan se makia soitella jostain railoin pohjalta, että hei helikopterisetä tuu jelppiin... NOOt.
"En oo kaatunu..."
Enniki aika mielissään putikasta
Mutta kyllä sitä putikkaa sai kurvailtua niillä suht turvallisillaki reiteillä. Ehittiin aamulla pari tuntia koluta mestoja ja sitte oli vuorossa paippireenit.. Paippi oli ihan hyvässä kunnossa, muodot kohillaan, mutta alakaaressa kohtis paljo lunta. Näkyvyys oli sellanen niinkö valkovenäjällä kuvitella saattaa. Meikällä ei ihan lähteny tuo homma... Uskon sen johtuvan siitä, että power palance jäi kämpille.. :)
Hetken sitä näki
Muutoin se näkyvyys oli tota luokkaa
Huomenna power palance ranteeseen ja kohti uusia pettymyksiä..
- Santeri
"En oo kaatunu..."
Enniki aika mielissään putikasta
Mutta kyllä sitä putikkaa sai kurvailtua niillä suht turvallisillaki reiteillä. Ehittiin aamulla pari tuntia koluta mestoja ja sitte oli vuorossa paippireenit.. Paippi oli ihan hyvässä kunnossa, muodot kohillaan, mutta alakaaressa kohtis paljo lunta. Näkyvyys oli sellanen niinkö valkovenäjällä kuvitella saattaa. Meikällä ei ihan lähteny tuo homma... Uskon sen johtuvan siitä, että power palance jäi kämpille.. :)
Hetken sitä näki
Muutoin se näkyvyys oli tota luokkaa
Huomenna power palance ranteeseen ja kohti uusia pettymyksiä..
- Santeri
maanantai 1. marraskuuta 2010
Santerin day offia Saas-Feessä
Nyt ollaan kaks päivää jouduttu pitää välipäivä. Eilen tuli niin paljon lunta, että ei päästy laskeen ja tänään oli sen johdosta sitte niin suuri lumivyöryvaara, että ketään laskijoita ei päästetty ylös. Se kuka sheippaa paippia niin oli menny tikistää meille paippia huomiseen reenivalmiuteen nii siellä paipissa oli ollu kaks ja puoli metriä lunta. Aika hyvä kaivaa sitä sieltä sitte esiin. No huomenna päästään sitte alottaa ne viralliset reenit ku tänään ei mäkeen päästy.
Meikäläinen vähä mielisään noista kisoista...
Eihän sitä välipäivää voi pelkästään kämpillä viettää facebookkia ja leffoja tuijottaen. Suksijannut neuvo meille sellasen 5 ränkylää maksavan salin, mut ei sitte koskaan löydetty sitä. Tai ehkä me löydettiin, mutta täällä oli joku virallinen pyhäpäivä eikä mikään pirtti ollu auki. Lähettiin sitte samoilemaan tonne Saas-Feen ihmeellisyyksiin eli luontopolulle.
Ana ja Enniki aika mielissään tosta samoilusta...
Meikä on edelleen mielissään... (tää kuva on kavallettu anan maailmasta, linkkiä alempana...)
Oli kyllä tosi mukava käydä vähä kahtelee miltä tuolla metässä näytti.
Pitihän sitä turistia leikkiä ja ottaa maisemakuvia.
- Santeri
Ps. Jos oot ollu Halloweenina Popcornissa ja sulta on pipo tai lippis hukassa nii ota yhteyttä allekirjottaneeseen. Saattaa ollu joku käry...
Lisäksi samanlaisesta meiningistä voi lukea Anan maailmasta
Meikäläinen vähä mielisään noista kisoista...
Eihän sitä välipäivää voi pelkästään kämpillä viettää facebookkia ja leffoja tuijottaen. Suksijannut neuvo meille sellasen 5 ränkylää maksavan salin, mut ei sitte koskaan löydetty sitä. Tai ehkä me löydettiin, mutta täällä oli joku virallinen pyhäpäivä eikä mikään pirtti ollu auki. Lähettiin sitte samoilemaan tonne Saas-Feen ihmeellisyyksiin eli luontopolulle.
Ana ja Enniki aika mielissään tosta samoilusta...
Meikä on edelleen mielissään... (tää kuva on kavallettu anan maailmasta, linkkiä alempana...)
Oli kyllä tosi mukava käydä vähä kahtelee miltä tuolla metässä näytti.
Pitihän sitä turistia leikkiä ja ottaa maisemakuvia.
- Santeri
Ps. Jos oot ollu Halloweenina Popcornissa ja sulta on pipo tai lippis hukassa nii ota yhteyttä allekirjottaneeseen. Saattaa ollu joku käry...
Lisäksi samanlaisesta meiningistä voi lukea Anan maailmasta
lauantai 30. lokakuuta 2010
Räne Season Open Tour 2010/2011
Hei hei, Räne täällä. Blogi on viime aikoina ollutkin Santerin hommia. Santeri nimittäin niittää nykyään tuolla maailmalla mainetta ja kunniaa ja kiertää paikasta toiseen. Räne toimii tukijoukkona kotimaassa ja vastailee Santerin fanipostiin, joten blogin kirjottaminen on hivenen kärsinyt. Nyt tosin kausi on sitten Ränelläkin polkastu virallisesti käyntiin ja siitä pikku raporttia ohessa.
Kausi alko legendaarisella Tampereen Tappara Sentterillä, jolla on jo aikojen alusta asti käyty lievittämässä pahinta laskukuumetta erilaisten pikku reilisettien nepittämisellä. Sinne pistettiin sitten pystyyn jos jonkinnäköstä putkee ja aivan mehuissa niitä hinkattiin. Taino, ehkä ei niin mehuissa ku joku muutama vuosi sitten ku vielä jakso neppailla monia tuntia monta kertaa viikossa. Mutta ihan hyvä suoritus kuitenki näinkin vanhalta. Näytin tietenki nuoremmille miten lapioidaan ku ei näyttäny hommista tulevan oikeen mitään.
Siitä seuraavana päivänä pakattiin personal sidekick Laitisen kaa Toitsu täyteen ja otettiin nokka kohti Vuokatin paippiputkee. Räne kävi aamulla ennen lähtöö Nääshallilla reenaan vähä MaVee uuden personal rainerinsa kaa. Raineri veti ihan kevyet reenit vaan ku tiesi että Räne lähtee vielä illasta laskeen. Oksennus kurkussa ja itku silmässä heilutteli Räne kahvakuulaa ja punnersi reippaan kannustuksen tahtiin. Sitte tutisevin jaloin autoon kuudeks tunniks varmistaan, että "lihakset" vetää ittensä varmasti mahdollisimman tehokkaaseen jumiin. Hyvän alkulämmön jälkeen olikin mukava kiivetä paippiputken hyllylle ja toivoo, että jalat kannattelee vielä droppauksen jälkeen. Silmät kiinni ja sinnepäin. Haastetta suoritukseen toi lisää lumilaudan kantittomuus. Se on ehdoton juttu Vuokatin hivenen rapiassa putkessa lisäjännityksen kannalta. Kaikki suju loppujenlopuks ihan yllättävän mukavasti ja oli kiva käydä pari päivää kruisailemassa ja muistelemassa, että mitä siellä paipissa oikeen tehään. Ei se täysin edelleenkään selvinny, mutta jotain kuitenkin. Jos joku tietää paremmin, niin saa ottaa yhteyttä ja perehdyttää.
Kivointa Vuokatin reissussa oli melkeenpä se, että yövyttiin Sotkamossa Ränen serkun luona. Se koti on jokaisen pikku tytön (ja vähän vanhemmankin) unelmakoti, talleineen ja eläimineen. Serkulla on 4 hevosta, 2 koiraa, 3 kissaa ja vielä jotain jyrsijöitäki mahtu sakkiin. Onnesta soikeena rapsuttelin elikoita ja pääsin ratsastaankin monen vuoden tauon jälkeen. Luulin, että jäsenet ja "lihakset" oli kipeenä MaVe-reenien ja laskuhommien jäljiltä ni vielä mitä. Parin tunnin ratsastus muistutti joistain ihme olemattomiksi luulluista lihaksista vielä jossain kaikkien kudosten ja elinten alla. Oli ihanaa huomata, että kun luulee olevansa eniten jumissa mitä voi olla, pystyy vieläkin yllättyyn ja kipeytyyn lisää. Ja se joka sanoo, että ratsastus ei oo urheilua ni voi haistaa vaikka paskan ja tulla kokeileen tota kyseistä meetvurstia, joka on askellukseltaan ihan hivenen reipasliikkeinen ja haluu laukata sataa välittämättä kyytiläisen säälittävistä jarrutusyrityksistä.
Raikkaasti hevoselta haisten matka jatkui Vuokatista kohti Rukatunturia. Niinkuin Santeri jo aikasemmin mainitti niin on tässä Rukassa vaan jotain omaa ihmeellistä, jonka tuntee parhaiten, kun kesätauon jälkeen tänne taas rantautuu. Rinteitä edelleen se pari auki, ei ihan kauheesti lunta mutta silti joka laskusta täällä vaan nauttii sydämensä kyllyydestä. Oli ihana laskee ihan rinnettä vaan ja hakea vähän tuntumaa. Sitten siihen päälle vielä pikku neppailua, Kurun rinteeseen oli pistetty reili ja pressi. Tuttua porukkaa löyty mäestä ja se toi lisäintoo laskemiseen. Tästä on kiva odotella talven jatkoo. ONNEKS talvi tulee!
Tästä vielä kesäterveiset mäestä
Kausi alko legendaarisella Tampereen Tappara Sentterillä, jolla on jo aikojen alusta asti käyty lievittämässä pahinta laskukuumetta erilaisten pikku reilisettien nepittämisellä. Sinne pistettiin sitten pystyyn jos jonkinnäköstä putkee ja aivan mehuissa niitä hinkattiin. Taino, ehkä ei niin mehuissa ku joku muutama vuosi sitten ku vielä jakso neppailla monia tuntia monta kertaa viikossa. Mutta ihan hyvä suoritus kuitenki näinkin vanhalta. Näytin tietenki nuoremmille miten lapioidaan ku ei näyttäny hommista tulevan oikeen mitään.
Siitä seuraavana päivänä pakattiin personal sidekick Laitisen kaa Toitsu täyteen ja otettiin nokka kohti Vuokatin paippiputkee. Räne kävi aamulla ennen lähtöö Nääshallilla reenaan vähä MaVee uuden personal rainerinsa kaa. Raineri veti ihan kevyet reenit vaan ku tiesi että Räne lähtee vielä illasta laskeen. Oksennus kurkussa ja itku silmässä heilutteli Räne kahvakuulaa ja punnersi reippaan kannustuksen tahtiin. Sitte tutisevin jaloin autoon kuudeks tunniks varmistaan, että "lihakset" vetää ittensä varmasti mahdollisimman tehokkaaseen jumiin. Hyvän alkulämmön jälkeen olikin mukava kiivetä paippiputken hyllylle ja toivoo, että jalat kannattelee vielä droppauksen jälkeen. Silmät kiinni ja sinnepäin. Haastetta suoritukseen toi lisää lumilaudan kantittomuus. Se on ehdoton juttu Vuokatin hivenen rapiassa putkessa lisäjännityksen kannalta. Kaikki suju loppujenlopuks ihan yllättävän mukavasti ja oli kiva käydä pari päivää kruisailemassa ja muistelemassa, että mitä siellä paipissa oikeen tehään. Ei se täysin edelleenkään selvinny, mutta jotain kuitenkin. Jos joku tietää paremmin, niin saa ottaa yhteyttä ja perehdyttää.
Kivointa Vuokatin reissussa oli melkeenpä se, että yövyttiin Sotkamossa Ränen serkun luona. Se koti on jokaisen pikku tytön (ja vähän vanhemmankin) unelmakoti, talleineen ja eläimineen. Serkulla on 4 hevosta, 2 koiraa, 3 kissaa ja vielä jotain jyrsijöitäki mahtu sakkiin. Onnesta soikeena rapsuttelin elikoita ja pääsin ratsastaankin monen vuoden tauon jälkeen. Luulin, että jäsenet ja "lihakset" oli kipeenä MaVe-reenien ja laskuhommien jäljiltä ni vielä mitä. Parin tunnin ratsastus muistutti joistain ihme olemattomiksi luulluista lihaksista vielä jossain kaikkien kudosten ja elinten alla. Oli ihanaa huomata, että kun luulee olevansa eniten jumissa mitä voi olla, pystyy vieläkin yllättyyn ja kipeytyyn lisää. Ja se joka sanoo, että ratsastus ei oo urheilua ni voi haistaa vaikka paskan ja tulla kokeileen tota kyseistä meetvurstia, joka on askellukseltaan ihan hivenen reipasliikkeinen ja haluu laukata sataa välittämättä kyytiläisen säälittävistä jarrutusyrityksistä.
Raikkaasti hevoselta haisten matka jatkui Vuokatista kohti Rukatunturia. Niinkuin Santeri jo aikasemmin mainitti niin on tässä Rukassa vaan jotain omaa ihmeellistä, jonka tuntee parhaiten, kun kesätauon jälkeen tänne taas rantautuu. Rinteitä edelleen se pari auki, ei ihan kauheesti lunta mutta silti joka laskusta täällä vaan nauttii sydämensä kyllyydestä. Oli ihana laskee ihan rinnettä vaan ja hakea vähän tuntumaa. Sitten siihen päälle vielä pikku neppailua, Kurun rinteeseen oli pistetty reili ja pressi. Tuttua porukkaa löyty mäestä ja se toi lisäintoo laskemiseen. Tästä on kiva odotella talven jatkoo. ONNEKS talvi tulee!
Tästä vielä kesäterveiset mäestä
Tuulet puhaltaa
Nonniin. "Saatiin" tänne Saas-Feehen sitä kuuluisaa Saas-Feen keliä. Tuuli puhalsi aamulla aika raikkaasti, jotain 30 km/h.. No me lähettiin kuitenki kattomaan, että miltä siellä 3600 metrin korkeudessa näytti. Lippuluukulla täti sano, että mäki saattaa mennä siinä puolen päivän aikaan kiinni ko on nii sketsi keli. Ei siitäkään lannistuttu vaan on the road ja kohti korkeuksia 66 frangia köyhempänä.
Pari tuntia ehittiin laskea "pieni" tuulenhönkäys ohimoilla ja sitte alko puskee pilviä pirttiin ja näkyvyys oli jotakin tämmöstä:
Mutta ei me lannistuttu
Nyt on sitte luvassa lumisadetta pari seuraavaa päivää.. Katotaan mitä paikallinen Juha Fööri tarjoilee lähipäivinä.
- Santeri
Pari tuntia ehittiin laskea "pieni" tuulenhönkäys ohimoilla ja sitte alko puskee pilviä pirttiin ja näkyvyys oli jotakin tämmöstä:
Mutta ei me lannistuttu
Nyt on sitte luvassa lumisadetta pari seuraavaa päivää.. Katotaan mitä paikallinen Juha Fööri tarjoilee lähipäivinä.
- Santeri
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
