tiistai 9. maaliskuuta 2010

VIIKKOKILIPAILU!! on päättynyt.


Terve!

Viimesiä viedään täällä mammutilla. Tänään on viiminen kokonainen päivä näillä huudeilla. Huomenna lähetään mäkihommien jälkeen suoraan ajaan kohti Los Angelesia ja megaostoskeskuksia ja Hollywood-kylttiä.

Näin viimisen illan kunniaks Räne kävi kuin kävikin hakemassa omin pikku kätösin oman laukkunsa motel6:sen vastaanotosta. Laukku on nyt tehny matkaansa 10 päivää Helsingistä Mammutille. Tässä kuvatodisteaineistoa surullisen kuuluisasta laukusta, joka on jo julkkis täällä Mammutilla. Huomatkaa laukussa oleva RUSH (kiireellinen)-tägi. Mietin vaan, että mikähän vittu sitten on kiireetön, jos kiireelliselläki kuljetuksella kuluu vaan se 10 päivää. Tainnu olla British Airwaysilla henkilökohtanen rush hour.


Viikkokilpailu on nyt siis sitten päättynyt. Kukaan vastaajista ei valitettavasti tälläkertaa osunut oikeaan. Vastaukset kyllä olivat kaikinpuolin viihdyttäviä ja monipuolisia, Andreaksen vastaus oli ehkä lähinnä omaa kauhuskenaariotani tapahtumasta. Saatat saada siitähyvästä jonkun palkinnon joskus. Tosin voi olla, että ei heru muutaku lämmintä kättä sillä British Airways lähettää jälleen terveisiä perseestä: Ränelle on myönnetty 50$:n kipukorvaus. Thanks for nothing shitfaces! Saattaapi olla, että tästälähin lennän Mammutille American Airlinesilla. Aikeet on kovat pistää luut kurkkuun check-in tiskillä Losissa ku lähetään taittaan kotimatkaa kohti Suomee. Eilen suihkussa harjottelin puhetta, jonka meinaan British Airwaysin check-in virkailijalle esittää ennen koneeseen astumista. Se menee suurinpiirtein näin: Pistät meikät business-luokkaan, muija!

Joo, mutta onneks tänään oli aivan mahtava snoukkapäivä, koska eilen tuli taas lunta ku saavista. Aamusta vähä putskuu ja bluebirdiä ja loppupäivä parkkia! Nyt pitäs alkaa pakkaan ja miettiin, että mitä kaikkee siistiä sitä ostais Losista!

Räne

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

ameriikan elämistä



Heipä hei!

Täällä vieläkin vaan Mammutilla porskutetaan, elämä on kohdelly hyvin. Perjantaina oli aivan täydellinen parkkipäivä, höylättiin Main parkkia ja keskikokosta parkkia, Forest Traila ja paippia vuoronperään. Välillä ei tienny mihin suuntaan ois menny ku kaikki oli niin hyvässä kunnossa ja kaikkee ois halunnu kerralla laskee. Forest Traililla oli kolmen poksin linja ja siinä sitä sitte reenattii rania kuntoon hiki päässä. Tuloksena oli, että ländäiltiin päälteen, perseelteen ja jopa jaloilteen.

Lauantaina alko oleen lihakset(läskit) jo sen verran turta, että piettiin suosiolla yks välipäivä, jotta loppureissun lasku vielä kulkis. Ois kyllä edelleen vaan mieli tehny sinne mäkeen, mutta kerran ollaan lomalla, ni pystyttiin kuitenki vähäsen oleen sykkimättä. Nukuttiin pitempään ja käytiin breakfast clubilla aamupalalla. Kahvia, hedelmiä, raikkua, pannukakkuja. Perus aamupala. Loppupäivä hengailtiin kaupungilla ja illalla käytiin kattoon Alice in Wonderland-leffa. Se ei vissiin oo siis mikään lastenleffa. Laukkanen sano, ettei oo aikuistenkaan. Välillä kattelin ku Laukkanen piiloutu kaulaliinansa taakse ja päästeli kauhunkiljahduksia. Kun laukkanen oli rauhottunu käytiin vielä irrottelemassa Whiskey Creekissä. Irrottelua kesti n.20minuutin verran. Pistettiin jalalla koreeks musiikin tahtiin niin kauan kunnes jenkkihirvitykset alko käymään vähä liian tuttavallisiks, joten oli pakko poistua takavasemmalle ja nukkuun. Hyvä päivä oli kuitenki.

Tänään on taas lasku kulkenu. Southparkkiin oli tullu neljän hyndän linja. Niistä sai aika kivasti losotella. Paippiki oli hyvässä kuosissa. Santerin siteet tosin hivenen renkkaa. Onneks Ameriikassakin on olemassa vanhaa kunnon jesaria. Toivottavasti viritykset kestäis vielä 3 päivää.

Normaalisti käytiin jälleen syömässä ravintolassa. Otettiin Laukkarisen kaa bisset sekä normi Amerikkakokoset annokset. Koko laskun hinta oli 19.66. Nopeen valuuttamuunnoslaskelman jälkeen todettiin, että se tekee abouttiarallaa vajaat 14euroo. Yhteensä. Ei paljoo puristellu kukkaron nyörejä. Happyhour hintojen lisäks myös noi annoskoot on jotain suhteellisen huvittavaa. Tossa kuvaa yhestä ravintolakeikasta. Tilattiin salaatit tacokuoressa..

Viikkokilpailu on edelleen käynnissä, sillä ratkaisua Ränen laukkuhommaan ei oo vieläkään tullu. Pistäkää vaan lisää kommentteja ja arvauksia tuleen. Vinkiks vielä, että pistin British Airwaysille justiinsa claim formin meneen; 1695 Euroopan Unionin yhteistä rahaa hakusessa. Kiitos.

Räne

torstai 4. maaliskuuta 2010

Extreme Ämmät Mammothilla







Nonniii, täälä on nättiä. Ei voi muuta sanoa! Lunta oli tosiaan tullu tuhannen ja aamulla ku raotti verhoo niin siellähän se aurinko möllötti siniseltä taivaalta. Ei muuta ku puurot naamariin ja oltiin mäessä ekojen joukossa. Ihan mieletöntä.

Ollaan me vaan niin onnen monneja!

- Santeri

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Putikkaaaa eli powwoooww





Nyt sitä lunta tulee ovista ja ikkunoista (kirjaimellisesti). Ei olla oikeesti koskaan nähty näin paljon lunta, tää vaan on jotain ihan uskomatonta. Ennen tänne tuloo porukka sano, että Mammothilla on semmonen meninki, että yöllä tulee lunta ja päivällä paistaa aurinko. Aattelin tietenki, että siinä on oltava paljon sitä kuuluisaa lapin lisää. Eipä ollukkaan ja tuo väite on taivahan tosi. Tänäki aamuna herättiin ja ulkona paisto pruna eli blue biirdi. Iha täydellistä putikka linjaa veettiin. Kauden parhaimmat laskut. Sitte alko tuleen lunta ja sitä on sitte tullukki.

huh. Huomenna varmaan hukkuu tonne. Ei muuta ku aamusta taas shereddaamaan. Hang loose ja spring break, wuhuuu!

- Santeri

VIIKKOKILIPAILU!!


nimimerkki nr.1 fani:n innoittamana, pistämme viikkokilpailun pystyyn!

kysymys:

Tuleeko Räne näkemään enää ikinä laukkuaan?

vastaus ja perustelu kommentteihin. paras ja oikea kommentti palkitaan. mahdollisesti. ja todennäköisesti british airwaysin piikkiin.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Putikka pöllyää ja ämmät nauttii

Huh, täällä tulee nii paljo lunta, ettei uskoiskaan. Lähettiin aamusta aikasee snoukkahommii ja aurinko paisto kivasti pilven takaa. Shreddailtiin Forest Trail Parkkia(semmosta semi kokosta parkkia), jonne oli ilmestyny kiva hyppyri ja korneri. Oli rentoo, pehmiää ja fiilis katossa. Sitte jostain puskista alko sataan lunta ja sumu hiipi nurkan takaa. Iha omilla silmillä näki (jopa, ne joitten piilolinssit on edelleen jossain hevon perseessä) ku parkki meni sumuu ja flättivalo valtas mestat. Shredattii vielä hetki mutu-tuntumalla ja mentii kahville. Iltapäivästä käytii uhmaan tuulta ja tuiverrusta ja laskettii minipaippia ja minihyppyreitä. Oli tosi mukavaa mutta pertut alko oleen senverran märät, että oli pakko lähtee kämpille kuivatteleen.

Sitte käytii vähä kaupungilla hummaileen ja ettiin Ränelle silmiä ja Laukkaselle kemmiä ja teknologiavälineitä. Laukkasen tarpeet saatiin hommattua mutta piilolinssejä tästä kaupungista ei löydy. Pitää lähtee jonnekki toiseen kaupunkii silmälääkärille, jos haluaa loppureissusta jotain nähä. No, käytiin taas syömässä ulkona, samassa paikassa ku eile. Siä on aina 16-17.30 happyhour, eli ruuat ja juamat puoleen hintaan. HP eli massiäijjä eli artisti heitti vielä jälkkärit koko sakille, tilattiin tietenki normi amerikanläski setit. Kuvassa näkyy jälkiruoka nimeltä Cookie Monster. Joo, nimi varmaan kertoo.

Illan päätteeks käytiin vielä respassa kattoon oisko laukut tullu. Munkki-Pehkosen laukku oli tullu. Paskasäkä-Kuortin laukku on saapunu Lontooseen, siitä eteenpäin kellään ei oo tietoo. British Airways, terveisiä perseestä! Ei tarvi paljoo varmaan niitä kamoja enää odotella. Huomenna aamulla vielä meen selvitteleen Motel-6:n General Manager Ronin kaa, että mikä vittu siä ny on. Ron pistää niille luun kurkkuun. Se on hyvä äijjä.

No, huomenna toivottavasti putskuu ja bluebirdii!

Räne


maanantai 1. maaliskuuta 2010

Mammoth, CA, US


Juuessei, juuessei!

Nonni, täällä ollaan sitten vapaassa maailmassa, elikkä pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa, Kalifornian osavaltiossa. Kaikki on suurta ja päät pyörii ku pöllöllä. Täällä small size juomaki on meijän large kokone. Large juoma on sitte meijän ämpäri. Matkustettiin Tampereelta tänne pääkallopaikalle Motel-6:iin Mammoth Lakesille yhteensä semmoset 36 tuntia. Onneks otettiin chaföör ja massiäijjä HP mukaan Losista ni se kuljetti meijät turvallisesti vuokra Fordilla perille ja me vaan pötkötettiin kyydissä. Oli kyllä aika väsyny meininki ku vkloppuki meni niin humussa Twisted Sisterssiä säätäessä.

Huolimatta siitä, että Munkki-Pehkonen oli messissä, taisi Paskasäkä-Kuortin huono tuuri hieman kompensoida normaalia hyvää onnee ku yhet laukut jäi jonnekki matkalle. Onneks lautabägit tuli, joten päästiin jo heti tänää laskeen. Santerin laskuhousut ja hengakamat ja Ränen toalettitarpeet mukaanlukien piilarit on jossain vielä matkanvarrella. Mäessä oli siis tänää sokeitten slopestyle. Huolimatta pienistä teknisistä ongelmista snoukkailu oli kyllä sitä itteensä eli ihan pirun siistiä! Täälläku tota lääniä on ja parkkejaki joku 5. Kahta erikokosta paippiaki lasauteltii ja oli kyllä aivan mahtavaa! Kevättä ilmassa ja rinnoissa.

Tällähetkellä ollaan kämpillä hampaitten valkasuliuskat suussa. Huomenna suihkurusketus ja sitte silarit ja rasvaimu. Making the American dream come true! Sidekickejä on tälläkertaa kaks, Laukkasen Hanna ja Parviaisen HP. Seura siis kohillaan.

Tässä vähä kuvaa Los Angelesista ja ekan päivän snoukkahommista.





Räne ja Santeri